(5) Repeämisaste
Repäisylujuus on paperin repäisylujuus ilmaistuna mN.
Ensisijainen repäisylujuuteen vaikuttava tekijä on kuidun keskimääräinen pituus, jota seuraa kuitujen sidoslujuus, kuidun suuntaus, kuidun lujuus ja kuitujen punoitus.
Erityisesti kuitujen lomittaminen liittyy läheisesti paperinvalmistusprosesseihin. Esimerkiksi polyesteriä muodostavan kankaan kudontarakenne ja toiminnallinen stabiilisuus vaikuttavat suoraan kuitujen tasaiseen jakautumiseen ja punotukseen rainalla, mikä vaikuttaa olennaisesti repäisylujuuteen.
Alkuvaiheessa kuitujen koheesion lisääntyminen johtaa minimaaliseen kuitupituuden lyhenemiseen, mikä johtaa merkittävään repäisylujuuden nousuun.
Myöhemmin kuidun pituuden väheneminen aiheuttaa nopean repäisylujuuden heikkenemisen. Esimerkiksi sulfiittipuumassan repäisylujuus alkaa laskea 18–25 astetta SR, kun taas taittolujuus alkaa laskea noin 50 asteen SR. Murtopituus alkaa tyypillisesti pienentyä 60–80 asteen SR:ssä.
Lisäksi kuitujen luontainen lujuus ja niiden lomituskuviot vaikuttavat merkittävästi repeytymiskestävyyteen.
Kuitujen orientaatio paperin sisällä vaikuttaa syvästi sekä pitkittäis- että poikittaiseen repeytyskestävyyteen. Koska paperi sisältää enemmän pituussuunnassa suunnattuja kuituja kuin poikittaissuuntaisia, poikittaisrepäisylujuus ylittää jatkuvasti pitkittäisrepimuskestävyyden.
Lisäksi kuivausprosessissa kudotut kuivauskankaat tarjoavat tasaisen tuen ja pidon paperiarkille, mikä vaikuttaa epäsuorasti kuitujen kohdistukseen ja koheesioon, mikä vaikuttaa viime kädessä paperituotteen lopulliseen repäisykykyyn.
(6) Tiiviys
Tiheydellä tarkoitetaan paperin tiiviyttä, joka mitataan grammoina kuutiosenttimetriä kohti.
Paperin jäykkyys kasvaa jatkuvasti korkeamman massan ja kuitujen sidoslujuuden myötä.
Jäykkyyskäyrässä ei ole käännepisteitä.
Jäykkyys kohoaa nopeasti varhaisessa massanvalmistusvaiheessa ennen kuin hidastuu vähitellen.
Tämä johtuu siitä, että kuiduista on tullut erittäin hydratoituneita, turvonneita ja fibrilloituneita myöhäiseen massanvalmistusvaiheeseen mennessä, mikä tekee jäykkyyden parantamisen edelleen vaikeaksi.
Jäykkyys vaikuttaa paperin ominaisuuksiin ja fysikaaliseen lujuuteen. Paperin jäykkyyden lisääminen vähentää valmiin paperin läpäisevyyttä ja imukykyä, kun taas tietyissä rajoissa se parantaa paperin murtumispituutta ja repäisylujuutta, mutta heikentää sen repäisylujuutta.
Paperin jäykkyyteen vaikuttavat useat tekijät, mukaan lukien massan massa, massan tyyppi, hemiselluloosapitoisuus, rainan vedenpoistoolosuhteet ja puristus-/puristuskoneen paine.
Näistä polyesteriä muodostavien kankaiden vedenpoistokyky määrittää märän paperin alkuperäisen jäykkyysrakenteen, kun taas puristuksen jälkeisen -kuivauskuivauksen aikana kudottujen kuivauskankaiden hengittävyydellä ja pinnan suunnittelulla on ratkaiseva rooli tasaisen kosteudenpoiston ja tiukan kuitujen sitomisen kannalta, mikä vaikuttaa viime kädessä lopulliseen jäykkyyteen.
Yleensä korkeampi massan massa, suurempi hemiselluloosapitoisuus ja lisääntynyt puristuspaine johtavat valmiin paperin korkeampaan jäykkyyteen.
(7) opasiteetti
Peittävyys viittaa paperin valonsuoja{0}}asteeseen.
Ensisijainen paperin opasiteettiin vaikuttava tekijä on kuidun koheesio.
Kuivumisen aikana tiukasti sidotut kuidut luovat mahdollisimman vähän rakoja, mikä vähentää valon sirontaa ja päästää enemmän valoa läpi. Tämä parantaa paperin läpinäkyvyyttä ja vähentää opasiteettia.
Erittäin läpinäkymättömän paperin valmistukseen suositellaan massaa, jonka hemiselluloosapitoisuus on alhainen, koska hemiselluloosa{0}}rikas massa hydratoituu helposti.
Lisäksi tulee valita korkean-taitekertoimen-täyteaineet. Kuivauksen aikana paperin kireyden lisääminen ja puristus- ja kalanterointipaineen vähentäminen lisää valonsirontakykyä ja minimoi valonläpäisyn.
Kuivausosastolla sopivien pintaominaisuuksien omaavien kudottujen kuivauskankaiden käyttö auttaa säilyttämään paperin mikroskooppisen karheuden, mikä parantaa valonsirontavaikutuksia ja ylläpitää korkeaa opasiteettia.
